nettipäiväkirja

Name:
Location: Espoo, Finland

Monday, October 31, 2005

Köyhyys





Kuva Aurora 2003 alhaalla. Ylempi kuva KEPA 2005


Kai Hirvasnoro kirjoittaa suomalaisesta köyhyydestä 28.10.05

Viitteitä: Kyösti Urponen v.2003

Ingeborg Maggie McInthun


Ingeborg esittää laulun Thank You (MP3, 5:05 min., 4,4 MB) AUDIO
Orkesteri Kozmic Blue

Via Der Schockwellenreiter

Vantaan reumanhoito. Tilanne 31.10.05

Vantaan Sanomissa 30.10.2005 Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan va. terveydenhuollon johtaja
Carl-Johan Thodén kirjoittaa alla olevan vastineen Vantaan reumapotilaiden huoleen siitä, että tulevatko he saamaan apua vaivohinsa Vantaalla sen jälkeen kun Vantaa jää pois Helsingin ympäristön reumatoimistosta 1.1.2006. Punaisella värillä olen kirjoittanut kommenttini hänen tekstiinsä.

Thodén: Joukko Vantaan Reumayhdistyksen jäseniä moittii Vantaan Sanomissa 19.10.2005 Helsingin ympäristön reumatoimiston (HYRT) ja Vantaan kaupungin välisen sopimuksen irtisanomista. Sopimus on vuodelta 1957, ja sen perusteella Vantaan kaupunki maksaa tällä hetkellä HYRT:lle noin 30 senttiä asukasta kohden eli noin 56 000 euroa vuodessa.
Kyseessä ei siten ole palvelujen ostaminen, vaan pikemminkin avustus. Sopimusta ei ole milloinkaan kilpailutettu. Tällainen palvelujen hankinta ei lainkaan noudata nykyisiä hankintasäädöksiä, joiden mukaan palvelut on tänä päivänä hankittava kilpailuttamalla.

Kommenttini Vantaa on ollut 1956-1957 perustamassa muiden Uudenmaan kuntien kanssa Helsingin ympäristön reumatoimistoa, joka toimi 1990-luvun alkuun kuntainliittona ja jäsenkunnista olivat edustajat reumaliiton johtokunnassa. Sen jälkeen
HYRT siirtyi reumaliitolle, joka on laskuttanut jäsenkuntia sopimuksen mukaisesti. Vantaan sanouduttua irti reumatoimistosta 1.1.06 alkaen ovat monet reumatoimiston vantaalaiset potilaat suunnitelleet siirtymistä vuonna 2006 yksityisten reumalääkäreiden potilaaksi lääkäriasemille. Tämän ansiosta varmaan tulee säästöjä Vantaan kaupungille mutta ei potilaille.
Vantaan kulut potilaskäyntiä kohden ovat noin puolet siitä mitä rahaa kuluu vastaavaan hoitoon Peijaksen sairaalan reumapoliklinikalla. Peijaksen sairaalan resurssit eivät ole riittäneet ottamaan reumapotilaita pysyvään hoitosuhteeseen vaan heitä on aika herkästi siirretty terveyskeskuksen lääkärille, joka usein vaihtuu 6-12 kuukauden välein. Reumatoimistossa potilaalla on ollut usean vuoden pysyvä hoitosuhde saman lääkärin kanssa.
Thoden ei anna paljoa arvoa tällaiselle potilas-lääkäri-suhteelle. Ajatellaanpa mikä synergiaetu saadaan, kun reumatoimiston sairaanhoitaja ja lääkäri välittömästi tietävät potilaan taustatiedot tämän ottaessa yhteyttä esimerkiksi puhelimitse. Kuinka tämä lisääkään potilaassa turvallisuuden tunnetta, että hänen ongelmistaan oikeasti välitetään.

Thodén: Vantaan kaupunki lopetti jo toistakymmentä vuotta sitten joidenkin sairauksien yksityishoidon kustannusten korvaamisen ja esimerksi epilepsiapotilaiden sairauden seuranta Epilepsiasäätiön tutkimuskeskuksessa Neurossa lopetettiin jo vuosia sitten, ja potilaat siirrettiin julkisen terveydenhuollon piiriin. HYRT on siten jäänyt ainoaksi Vantaan kaupungin tukemaksi julkisen terveydenhuollon ulkopuoliseksi erikoissairaanhoitoa tarjoavaksi yksiköksi.
Hoitotakuun astuessa voimaan 1.3.2005 siirtyi vastuu erikoissairaanhoidon järjestämisestä selkeästi sairaanhoitopiireille, tässä tapauksessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille. Siten ei enää ole tarkoituksenmukaista, että Vantaan kaupungilla on sopimus HYRT:in kanssa. Päädyttiin siis HYRT:in potilaiden siirtämiseen hoitotarpeesta riippuen joko erikoissairaanhoidon (Peijaksen), tai terveyskeskukseen omalääkärin hoitoon.
Työnjakoon perus- ja erikoissairaanhoidon välillä edellyttää, että erikoissairaanhoidon tietotaitoa tarvitsevat potilaat tulee hoitaa erikoissairaanhoidossa, ja jolleivät sairaanhoitopiirin omat resurssit riitä, palveluja tulee hankkia ostopalveluina. Tästä on jo esimerkkejä esimerkiksi glaukoman (kohonneen silmänpaineen) hoidossa, jossa sairaanhoitopiiri ostaa yksityissektorilta palveluja hoitotakuun toteuttamiseksi.
Selvää on, ettei terveyskeskuksen hoitoon pidä siirtyä potilaita, joiden hoito edellyttää erikoissairaanhoidon osaamista. Kaikki HYRT:in potilaat eivät tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja, ja nämä potilaat voidaan hoitaa terveyskeskuksessa.
Kommenttini: Yllä mainitussa tekstissä tullaankin asian ytimeen. Kun Peijaksen sairaalan reumapoliklinikalla ei ole kapasiteettia hoitaa reumatoimiston sinne lähettämiä potilaita, tulee asia kuitatuksi siten, että Peijas ilmoittaa potilaalle riittävän terveyskeskuksen hoito. Tällöin lain kirjain tulee täytetyksi mutta saako potilas apua vaivoihinsa jos terveyskeskuksen hoitava lääkäri kertoo tälle, ettei ymmärrä nivelreuman hoidosta mitään. Tällöin potilaan ainoaksi vaihtoehdoksi jää hakeutua yksityiselle lääkäriasemalle lihottamaan lääkäriaseman osakkeenomistajien kukkaroa.

Thoden: Aina tulee kuitenkin olemaan niin, että terveyskeskuslääkäreiden erikoistaidot vaihtelevat; tästä esimerkkinä Tikkurilassa toimiva lääkäri, joka on hankkinut keskimääräistä paremmat tiedot reumasairauksista. Tällainen erikoisosaaminen on tarkoitus käyttää hyväksi niin reuma- kuin muidenkin potilaiden hoidossa."
Kommenttini: Saamani tiedon mukaan tämä Tikkurilan reumasairauksiin perehtynyt lääkäri ottaa reumapotilaita vastaan vain Tikkurilan alueelta yhtenä päivänä viikossa. On selvää, ettei hänen työaikansa riitä sille suurelle potilasmäärälle, joka siirtyy reumatoimistosta Vantaan terveyskeskuksen vastuulle.

Lopuksi toimenpide-ehdotukseni: Jotta tämä tulehtunut tilanne saataisiin purettua ja vantaalaiset reumapotilaat saisivat asiallista kohtelua, ehdotan, että Vantaa ostaa ostopalveluna Helsingin ympäristön reumatoimistosta tarpeellisen määrän potilaskäyntejä. Kun Vantaa saa tulevaisuudessa terveyskeskuksensa toimimaan paremmin ja Peijaksen sairaala pystyy vastaamaan reumatologisten palveluiden kysyntään, voidaan vallan hyvin myöhemmin siirtää potilaita reumatoimistosta näihin hoitoyksiköihin.

Matti Wuori (1945-2005)

Heidi Hautala kirjoitti Guardianiin 31.10.05 muistokirjoituksen Matti Wuoresta

Marcia Angell


Suddeutsche Zeitung haastatteli 28.10.05 Marciaa hänen saksaksi käännetystä kirjastaan, jossa raskaasti arvostellaan erityisesti lääkkeiden hintoja USA:ssa. Hän työskenteli aikaisemmin vaikutusvaltaisen lääketieteellisen lehden New England Journal of Medicinen päätoimittajana.
Angell: "Die Pharmaindustrie testet ihre Me-too-Präparate, wie sie im Englischen heißen, nicht im direkten Vergleich mit Medikamenten, die den gleichen oder einen ähnlichen Wirkstoff enthalten.
Somit lassen sich keine Aussagen über eine womöglich bessere Wirksamkeit treffen. Stattdessen verlassen sich die Konzerne lieber auf ihre meisterhaft-suggestive Kunstfertigkeit, ihre Produkte zu vermarkten. Sie "überzeugen" Patienten wie Ärzte durch Werbung, Schulungen und Gratisproben von ihrem neuen Produkt."
Suomeksi: Lääkeyhtiöt eivät tee vertailevia tutkimuksia me-too-lääkkeiden välillä. Sen sijaan he keskittyvät oman tuotteensa mainostamiseen sekä potilaille että lääkäreille.

Angell: "
Angell: Wenn die Konzerne diese Zahlen auch tatsächlich nicht aufschlüsseln: In ihren Jahresberichten geben sie immerhin die Gesamtkosten für ihre Forschungs- und Entwicklungsarbeit an. Was sie da preisgeben, ist erschreckend genug: Letztes Jahr setzten die zehn größten Pharmafirmen der USA 215 Milliarden Dollar um.
Nach eigenen Angaben investieren sie 15 Prozent ihrer Einnahmen in Forschung und Entwicklung, aber 32 Prozent - also mehr als doppelt so viel - in Vermarktung und Verwaltung. Zudem beträgt der Reingewinn 16 Prozent. Damit gehört die Branche zu den profitabelsten überhaupt. Vor diesem Hintergrund lässt sich nicht rechtfertigen, dass ihre Produkte so teuer sein müssen.
Im Gegenteil: Wenn überhaupt, dann werden die Wucherpreise doch wohl durch die Vermarktung diktiert. Die Pharmaindustrie bewirbt inzwischen nicht mehr Medikamente gegen die Krankheiten der Menschen, sondern umgekehrt Krankheiten, die zu den Pharmaprodukten passen.
Suomeksi: Vuonna 2004 USA:n kymmenen suurimman lääkeyrityksen liikevaihto oli 215 miljardia dollaria. Omien ilmoitustensa mukaan kului liikevaihdosta 15 % tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Markkinointiin ja hallintoon kului 32 % liikevaihdosta eli kaksi kertaa enemmän. Voittoa yritykset tuottivat 16 % liikevaihdosta. Lääkeyritykset kuuluvatkin parhaiten voittoa tuottaviin yrityksiin. Tältä pohjalta ihmetyttää niiden tuotteiden, lääkkeiden, korkea hinta.

Angell: "
Jener Teil der amerikanischen Zulassungsbehörde FDA, der Medikamente zulässt, erhält die Hälfte seines Budgets von Firmen, deren Medikamente er beurteilt. Er wird also von der Industrie bezahlt, die er regulieren soll.
Damit wollen Pharmahersteller nicht zuletzt den Prozess der Neuzulassungen beschleunigen. In der Zulassungsabteilung arbeiten dementsprechend 800 Mitarbeiter, während in der Abteilung für Arzneimittelsicherheit nur 14 Angestellte die Nachkontrolle der Produkte überwachen, die schon am Markt sind.
Die Folgen hat man beim Schmerzmittel Vioxx gesehen: Die FDA wusste seit dem Jahr 2000, dass die Einnahme des Medikaments das Risiko eines Herzinfarktes erhöht. Aber sie hat den Hersteller nicht gezwungen, das genaue Risiko in klinischen Studien zu überprüfen."
Suomeksi: USA:n korkein lääkealan valvontaviranomainen FDA saa puolet varoistaa lääkeyrityksiltä. Siis valvova viranomainen saa rahoituksensa yrityksiltä, joiden toimintaa sen pitäisi valvoa. Lääkeyritysten edun mukaista on saada myyntilupa uusille tuotteille mahdollisimman nopeaa. Tätä varten FDA:ssa työskentelee 800 työntekijää. Lääkkeiden myyntiin liittyvien turvallisuusasioiden parissa työskentelee 14 työntekijää.
Hyvä esimerkki on Vioxx-kipulääke. FDA tiesi jo vuonna 2000 Vioxxin käyttöön liittyvät sydäninfarktin riskit. Siitä huolimatta se ei evännyt Vioxxilta myyntilupaa.

Angell: "
Doch die Pharmahersteller haben dank ihrer Lobbymacht und großzügiger Wahlspenden gewaltigen Einfluss auf den US-Kongress. Auch deshalb gedeiht die Pharmaindustrie im Schutz staatlich garantierter Monopole: den Patenten und Exklusivvermarktungsrechten.
In den USA wissen sich die Firmen zudem von Gesetzen geschützt, die erlauben, dass sie die Preise nach Gutdünken festsetzen, und die es noch dazu verbieten, günstigere Medikamente aus anderen Ländern zu importieren."
Suomeksi: Lääkeyrityksillä on valtava vaikutus lobbauksen sekä vaalirahoituksen kautta USA:n kongressin päätöksiin. He ovat onnistuneet saamaan aikaan lainsäädännön, joka kieltää halvempien rinnakkaislääkkeiden tuonnin muista maista.






Sosiaalinen hyvinvointi ja taloudellinen kasvu

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.
Lena Hagman och Daniel Lind puolustavat 31.10.05 Sydsvenskanin artikkelissa pohjoismaista talousmallia, missä pyritään turvaamaan kansalaisille tietyntasoinen taloudellinen hyvinvointi tulonsiirtojen kautta.

Euroopan Unionin johtajien kokouksessa 27.10.05 keskusteltiin aiheesta. Tässä luettelo alustuksista siellä käytäviin keskusteluihin.

Why the Scandinavian experience is relevant for the reform of ESM - Joakim Palme, Institute for Future Studies, Stockholm (PDF, 161 KB)

Activating knowledge - Luc Soete, United Nations University, Maastricht (PDF, 205 KB)

The caring dimension of Europe: How to make it more visible and more vigorous - Maurizio Ferrera, University of Milan and Director of URGE, Turin (PDF, 155 KB)

Why we need a Globalisation Adjustment Fund - Loukas Tsoukalis, Hellenic Foundation for European and Foreign Policy, Athens (PDF, 117 KB)

A flexible framework for a plural Europe - Patrick Weil, CNRS, Paris (PDF, 129 KB)

Securing supplies and meeting the challenge of climate change - Dieter Helm, New College, Oxford (PDF, 125 KB)





Sunday, October 30, 2005

Noam Chomsky

Noamin haastattelu 25.10.2005 AUDIO


Guardian haastatteli Noamia 31.10.05

Winston Churchill (1874-1965)


Walter Thompson toimi Churchillin henkivartijana noin 18 vuoden ajan. Hänen muistelmansa ovat löytyneet. The Times referoi muutamia kohtia.

Kahvi


The Observer kirjoittaa kahvista 30.10.05

Suomi

BBC:n Mark Mardellin lyhyt raportti Suomesta 20.10.05 Sama VIDEONA
"The children at the school we are filming at are almost too good to be true, blonde hair in neat plaits, full of energy but not too boisterous, amazingly well-behaved. Sometimes it seems the whole of Finland is like that - just too goody-goody to be believable."
Arvio: Liityttyämme Euroopan Unioniin, on unioni sulkenut meidät suosioonsa.

Lontoo-Helsinki ruoka-akseli

BBC kävi kehumassa suomalaista ruokaa 27.10.05 Katso VIDEO
Ranskan presidentin ruokakritiikki on lähentänyt Englantia ja Suomea.

Sähkö

BBC kirjoittaa 21.10.05 Suomen sähköntuotannosta
Kuvassa uusimman ydinvoimalan, Olkiluoto 3:n työmaa.

BBC VIDEO Suomen ydinvoimasta






FINLAND'S ELECTRICITY SUPPLY
25.1% nuclear
16.9% hydro
18.2% coal
11.7% biofuels
11.7% natural gas
7.5% peat
5.6% imports
2.1% oil
1.2% waste fuels
Source: Statistics Finland 2004

Suurlakko 30.10.-6.11.1905

Taina Uusitalo kirjoittaa 30.10.05 Turun Sanomissa suurlakosta,jonka ansiosta Suomen autonomista asemaa uhanneet lait peruttiin ja sensuuri lieveni. Suurlakon merkittävimmät saavutukset olivat yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus kaikille 24-vuotta täyttäneille sekä yksikamarisen eduskunnan perustaminen. Nämä manifestin lupaukset säädettiin lakitekstin muotoon vuonna1906 ja jo seuraavana vuonna maassa järjestettiin ensimmäiset eduskuntavaalit.

Globalisaatio

Dagens nyheter kirjoittaa globalisaatiosta 30.10.05
"Sverige skulle komma långt med finländsk skola, estniska skatter, dansk arbetsmarknad och irländsk företagspolitik."
Kommentti: Globalisaation suurin helmi on ilman muuta internetti ja tietenkin siellä blogit. Ajatusten ja mielipiteiden vapaa liikkuminen edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia maapallolla, estää sotia jne.
Annan arvoa ruotsalaisten asenteelle. He ovat luopumassa "Sverige är bäst"-asenteesta ja ovat halukkaita omaksumaan vaikutteita naapurimaistakin. On myönnettävä, että toisen maailmansodan jälkeen Suomessa herkällä korvalla seurattiin Ruotsin uudistuksia ja yritettiin niitä soveltaa tänne.

Saturday, October 29, 2005

Siperia

Klikkaa kuvaa.
Johnson's Russia List Lokakuu 2005 pohtii Hillin ja Gaddyn kirjaa "The Siberian Curse: How Communist Planners Left Russia Out in the Cold" (Washington, DC: Brookings Institution Press, 2003)

NATO

RIA novostin poliittinen kommnetaatori Vladimir Simonov kertoo 1.2.05 Venäjän suhtautumsiesta NATO:n laajentumiseen.
Simonov: "However, Moscow assesses current developments in the context of NATO's general expansion. Kremlin officials discern a direct link between seemingly unrelated elements - the construction of a powerful NATO radar in Estonia, US attempts to lure Finland into the alliance, and, finally, the appearance of a network of US bases in the former Soviet Union."

Filipp Bobkov

RIA Novosti haastatteli Bobkovia 5.3.2005. Venäläinen Bobkov osallistui Neuvostoliiton ja Saksan välisiin taisteluihin toisessa maailmansodassa.
Bobkov: "Moreover, we saved Finland in a way. It withdrew from the war under our pressure, which is why its cities and towns remained untouched by Nazi bombs and artillery."

Kommentti:
Bobkov arvioi Suomen pelastumisen Neuvostoliiton ansioksi. Sikäli väite pitää paikkaansa, että Stalinin suunnitelma miehittää Suomi kesällä 1944 ei onnistunut.
Bobkov luettelee saksalaisten tappamien ihmisuhrien määrää. Stalinin uhreista ei puhuta sanaakaan.

Venäjä

Sosiologian Vladimir Shlapentokh, Michiganin yliopistosta kirjoittaa 27.6.05 venäläisestä epäluuloisuudesta.
Vladimir kirjoittaa Stalinista : "For instance, he (Stalin) suspected Viacheslav Molotov of being an English spy, and saw his wife Polina Zhemchuzhina as a Zionist agent. He also mistrusted ordinary people, regarding each Soviet individual as a potential traitor, deserter, or at best a thief. He bore a special doubt about the loyalty of peasants, Jews and the intellectuals from the national republics, Ukraine in particular. He ultimately mistrusted his own wife and the legion of their relatives, most of whom he sent to the Gulag."

USA:n sodat

Vapausssota 1700-luvun lopulla

5 %

Sisällissota 1861-1865

25 %

Ensimmäinen maailmansota

7 %

Toinen maailmansota

4 %

Vietnamin sota

2 %

Persianlahden sota I

0.03 %

Irakin sota (nykyinen)

4-11 % laskutavasta riippuen

USA:n haavoittuneiden ja kuolleiden lukumäärä prosentteina eri sodissa.
Washington Post kirjoittaa 26.10.05 Irakin tienvarsipommeista, jotka aiheuttavat suurimman osan amerikkalaisten tappioista.

Kommentti: USA:n joukkojen tappiot toisessa maailmansodassa ovat yllättävän pienet verrattuna esimerkiksi Suomen tappioihin (kuolleet ja haavoittuneet).
Nyt Irakissa USA:n joukot kärsivät niin suuria menetyksiä, että vetäytyminen sieltä on ajan kysymys.
Via Dangerous Meta

Venäläiset Lontoossa


Englantiin ja erityisesti Lontooseen on muuttanut runsaasti varakkaita venäläisiä viimeisen 15 vuoden aikana.
Aiheesta kirjoitti Washington Post 28.10.05 (ilmainen rekisteröityminen)

Ilmastomuutos

Kirje New York Timesin yleisönosastoon 28.10.05

Published: October 28, 2005
Hope for Global Climate

To the Editor:

The outlook of scientists on global warming is not optimistic ("No Escape: Thaw Gains Momentum," Oct. 25), but as a high school student living in Alaska, I feel hope for the future.

I am an intern researching climate change and recently attended a Snowchange international conference, where indigenous peoples from all Arctic nations gathered to share their observations and concerns.

Although their ways of life are threatened, they spoke calmly and wisely, exhibiting faith in the earth. One elder of the Saami people of Finland said, “I see the beauty of the world, and I believe in the healing power of nature.” Guided by this insight, we will reduce the impacts of climate change when we learn to work with nature and not against it.

MELISSA SIY
Anchorage

Kommentti: Suomessa saamenkieli on vielä säilynyt. USA:ssa intiaanien kielet ovat hävinneet (hävitetty).

Henri Matisse (1869-1954)

Lyhyt elämäkerta
La Coiffure, 1907


Le Rêve, 1935


Odalisque au fauteuil turc, 1928


Capucines à "La danse", I, 1912

Intérieur rouge, nature morte sur table bleue, 1947

Matissen teosten näyttely Dusseldorfissa 19.2.2006 asti
Via Frankfurter Allgemeine 28.10.05

Muita Matissen taideteoksia


Hannoverin eläintarhassa on syntynyt Khaing Hnin Hninille pieni elefanttivauva. Kuva on otettu muutama tunti syntymän jälkeen.
Via Frankfurter Allgemeine 28.10.05

Friday, October 28, 2005

Klassista musiikkia

Via On an Overgrown Path

Klikkaa kuvaa. Patrick O'Conner Los Angeles Daily News 24.10.05


Steve Kelley The New Orelans Times 26.10.05

Maataloustuki

The New York Times kirjoittaa 28.10.05 maataloustuesta:
  • Eurooppalainen lehmä saa päivittäin valtiontukea 2.2 dollaria. Euroopan lehmien tukemiseen kuluu rahaa enemmän kuin maailman 1.2 miljardia köyhintä ihmistä kuluttaa.
  • USA on ehdottanut Euroopan Unionin vähentävän maatalouden tukea 83 % ja vastaavasti USA vähentäisi 60 %.
  • Maapallolla tuetaan verorahoilla maataloutta yhdellä miljardilla eurolla joka päivä. Se laskee tuotteiden hintoja ja siksi köyhien maiden maanviljelijät eivät kykene kilpailemaan länsimaisten maataloustuotteiden kanssa edes omissa maissaan. Esimerkiksi amerikkalaiset viljelijät myyvät puuvillaa maailmanmarkkinoille hinnalla, joka on alle tuotantokustannusten.

Paperiteollisuus

Turun Sanomien analyysi 28.10.05 Suomen paperiteollisuuden asemasta.
Samasta aiheesta Kaleva 28.10.05 ja Hufvudstadsbladet 27.10.05
HS 27.10.05 HS:n kuva suljettavista tehtaista.

Ruotsin asevoimat

Ruotsi supistaa asevoimiaan. Aiheesta kirjoitti Svenska Dagbladet 28.10.2005 ja 27.10.05
Svenska Dagbladet: "Nu görs Sverige försvarslost"

Kommentti: Då Sverige skär ner sin försvarsmakt, är Finland tvungen att sköta sin arme ännu bättre.
Möjligen bereder sig Sverige att ansluta sig till Nato. I det fallet kan den inte undvika kostnader i fortsättningen.

Thursday, October 27, 2005

Lounaskonsertteja Englannista

BBC esittää ja välittää

Kuka maksaa terveydenhuollon

Arnold Kling vääntää 27.10.05 rautalangasta, miten terveydenhuollon menot voidaan maksaa.
Via TCS

Haamukirjoittajat

Annals of Internal Medicine on selvittänyt, että sinne lähetetyistä lääketietellisistä artikkeleita jopa 16 % on haamukirjoittajien kirjoittamia. Taustalla ovat useimmiten lääketehtaat, jotka haluavat julkaista haluamansa tekstin.
Kommentti: Jos huippututkija käyttää haamukirjoittajaa apunaan, en näe siinä pahaa, mikäli tutkija allekirjoituksellaan on tutkimustulosten takana ja on tutustunut tutkimustuloksiin. Lääketehtaan intresseissä on varmaan saada tulokset julkaistua mahdollisimman nopeaa.

Via Health Care Renewal

Kaivopuisto

Niklas Sjöblomin ottama kuva Kaivopuistosta 13.10.2005

Addiktio

Naturessa on luentosarja huumausaineriippuvuudesta 26.10.2005
Via Mind Hacks

Suomi

The Christian Science Monitor tutustuu Suomeen. Kannattaa lukea. Tulee hyvä mieli.
Via Phil

Narkomaanien hoito

Kalifornialaisessa tutkimuksessa todettiin ,että 1583 dollarin sijoitus narkomaanin hoitoon tuottaa 11487 dollaria vähentyneenä rikollisuutena sekä työllistymisen kautta saatuina tuloina.
Via Science Blog

Komentti: Tämähän on selvä positiivinen kierre. Yhden narkomaanin hoito tuottaa rahat viiden muun hoitoon.

Andreas Alariesto 1900-1989
















Sodankyläläisen Andreas Alarieston maalauksia.
Via Veikko Vasama

Saksa


Saksan julkisella sektorilla on velkaa 1400 miljardia euroa. Luku on noin kymmenen kertaa Suomen bruttokansantuote.
Via Frankfurter Rundschau 27.10.05 Posted by Picasa

Garri Kasparow


Garri Kasparow arvosteli saksalaisen Focus-lehden haastattelussa 26.10.05 voimakkaasti presidentti Putinin hallintoa.

PISA

Dagens Nyheter tutustui Suomen koululaitokseen 27.10.05
Göteborgs-Postenissa ihmetellään myös Pisan tuloksia.

Wednesday, October 26, 2005

Tuomas Nevanlinna

Tuomas Nevanlinna: Hyväkuntoisena taivaaseen, s. 268 "”Tehkää työpaikallanne mitä parhaaksi näette piittaamatta potkujen uhasta. On niin, että nykymaailmassa työpaikkaa ei kuitenkaan takaa mikään. Olette turvattomia joka tapauksessa. Isommatkin firmat ovat haavoittuvia. Voitte siis aivan hyvin toimia niin kuin parhaaksi näette”
Via Vesa Salmi

Kommentti: Kovia ohjeita. Harva uskaltanee täysin niitä noudattaa.

Kirjoja, kirjoja

Kirjoja luettavissa netistä
Via Petri Burtsov
Löytyi mm.

Suomen lääkemenoista

Lääkekulujen vertailua eri maiden kesken (OECD 5.7.2005)

Taulukko 1. Keskimääräinen terveydenhuollon menojen sekä lääkekulujen kasvu vuosina 1998-2003

Lääkekulujen keskimääräinen kasvu vuosittain %

Terveydenhuollon menojen keskimääräinen kasvu vuosittain %

Yhdysvallat

9.6 %

4.6 %

Norja

7.0

6.5

Kanada

6.4

4.2

Suomi

6.0

4.1

Tanska

4.6

2.8

Ruotsi

4.0

5.4

Saksa

3.6

1.8

OECD

6.1 %

4.8


Lääkemenojen osuus kaikista terveydenhuollon kustannuksista vuonna 2004

Yhdysvallat

12.9 %

Norja

9.4

Kanada

16.9

Suomi

16

Tanska

9.8

Ruotsi

13.1

Saksa

14.6

OECD

17.8 %


Lääkemenot asukasta dollareina kohden vuonna 2003

OECD:n Taulukko 3:a katsoessa voidaan todeta, että Suomessa kansalaiset maksavat lääkkeistä suoraan omasta lompakosta enemmän kuin muissa Euroopan maissa.


Yhdysvallat

728 $

Norja

341

Kanada

507

Suomi

339

Tanska

272

Ruotsi

339

Saksa

436

OECD

366


Terveydenhuollon menot asukasta kohden vuonna 2003 (dollaria)

Yhdysvallat

5635 $

Norja

3807

Kanada

3003

Suomi

2118

Tanska

2763

Ruotsi

2594

Saksa

2996

OECD

2308


Terveydenhuollon menojen osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2003

Yhdysvallat

15.0 %

Norja

10.3

Kanada

9.9

Suomi

7.4

Tanska

9.0

Ruotsi

9.2

Saksa

11.1

OECD

8.6 %


Kommentti: Kun lukee nämä OECD:n tilastot, voi todeta, että Suomessa lääkekulut ovat keskimääräistä OECD-tasoa. Terveydenhuollon kokonaiskustannukset laskettuna dollareina asukasta kohden ja prosentteina bruttokansantuotteesta ovat selvästi alle Euroopan maiden sekä OECD-maiden tason.

Voisivatko eräät julkisuudessa esiintyneet virkamiehet vaivautua lukemaan nämä tilastot ja vetää asianmukaisia johtopäätöksiä. Myös Helsingin Sanomat voisi tutustua näihin tilastoihin ja kirjoittaa niiden pohjalta asiallisen raportin.

Tänään 26.10.05 HS Kolumnissaan "Lääkepolitiikka on poukkoilua" Marjut Lindberg esitti viimeisessä lauseessaan: ”Nykyistä vauhtiaan kasvaessaan ne ovat (lääkekulut) jo vuonna 2020 yhtä suuret kuin koko terveydenhoitomme kulut nyt- kymmenen miljardia euroa.”

Kommentti: Vuonna 2004 oli Suomessa reseptilääkkeiden menot 1.5 miljardia euroa. Jos lasketaan niiden nousevan nykyistä vauhtia eli keskimäärin 6 % vuodessa ovat lääkekulut vuonna 2020 eli 15 vuoden kuluttua 3.6 miljardia euroa, mikä on noin kolmasosa Lindbergin esittämästä arvosta.

Suomessa on viime aikoina ollut muodissa levitellä terveydenhuollon kustannusten osalta kaikenlaisia kauhuskenarioita. Nyt HS kantaa kortensa kekoon. Tosiasiassa OECD:n tilastojen mukaan Suomen lääkemenot ovat OECD:n keskitasoa ja lääkemenojen kasvu on OECD:n keskitasoa. Terveydenhuollon kokonaismenomme ovat selvästi alle OECD-maiden keskiarvon.

Technorati search results for nettipäiväkirja http://pekkajnykanen.blogspot.com 2004-11-27T14:54:19+00:00 780965 60 Locations of visitors to this page