Name:
Location: Espoo, Finland

Tuesday, December 06, 2005

Aska 26.4.1859

Sodankylän Askassa pidettiin vapaaehtoinen huutokauppa 26.4.1859 Eljas Torvisen eli Askan kuoleman jälkeen.
Huudettavana olleet tavarat kuvastavat sen aikaista elämisen menoa.
Tältä Eljas Askalta jäi alaikäinen tyttö Anna-Kaisa, joka on minun äitini isoäiti.
Siksi tarkastelen huutokaupan tavaroita saadakseni hiukan kuvaa sen aikaisesta elämästä Lapissa.



Askan kylä on hiukan Sodankylästä Rovaniemen suuntaan.

Huutokauppapöytäkirjan mukaan myynnissä oli mm.


1 kori tauloja


Taulakääpä ja tulukset
Koivussa elävä taulakääpä on pahkamainen pillisieni. Tästä on aikoinaan tehty tulustaulaa. Tämä on vaatinut lipeäkäsittelyn ja sen jälkeen kiehuttamisen kuumassa vedessä. Lopuksi hyvä kuivaus. Tulustaulan ominaisuuksiin kuuluu helppo syttyvyys, jo kipinä sytyttää sen palamaan. Niimpä taula kuuluu tuluspussiin jossa oli kaikki tulen tekoon vaadittavat työkalut. Näihin kuului taula, piikivi (ukonkivi) ja tulusrauta. Raudalla iskettäessä piikiveen syntyi kipinä, joka taasen sytytti taulan.




TULUSRAUTA

Tulusraudat omaksuttiin Suomessa käyttöön varhaisella merovinkiajalla, 500-luvun jälkipuolella jKr. Sitä ennen tulta oli isketty tuluskivistä. Tulusraudalla iskettiin piin tai kvartsin palasia. Kun ohuet teräshiutaleet alkoivat kyteä ilmassa, syntyi kipinöitä. Kipinät iskettiin taulaan, joka valmistettiin koivun taulakäävästä. Kun taula saatiin kytemään, se asetettiin yleensä katajankuoresta valmistetun sytykepallon sisään. Sitten sytykepallo puhallettiin tuleen. Yleensä se valmistettiin katajan kuoresta.
Lähde Turun Yliopisto
MONIKÄYTTÖINEN TAULA
Taulakääpä on ollut tärkeä apuväline tulen teossa. Sen mallosta valmistettiin taulaa, jota käytettiin tulen teossa ennen tulitikkujen keksimistä. Käävästä poistettiin ensin kuorikerros ja pillit. Maltoa liotettiin lipeässä ja pehmennettiin hakkaamalla ja hiertämällä. Tuli saatiin syttymään iskemällä karkaistulla tulusraudalla piikiveen, jolloin kipinät sytyttivät pienessä kupissa säilytetyn rikin. Rikin avulla sytytettiin kuiva taula, jossa tuli kyti pitkään.
Taulakääpää on käytetty myös lääkinnässä. Saamelaiset hoitivat päänsärkyä ja hammassärkyä taulaamalla eli polttamalla käävän palasta kipeän kohdan päällä. Hoitotapa on tunnettu myös Kiinassa. Korvakipuja on lievitetty pehmeästä taulasta muotoilluilla korvatulpilla. Taula on ollut apuna myös verenvuodon tyrehdyttämisessä.

Viite: METLA

Paavo ja Annika Ihlberg: Taulakäävästä tuleksi
Ilkka Seikku: Soikean tuluskiven käyttö tulenteossa.
Arno Forsius: Saamelasiten kansanlääkintä
Elävä Keskaika ry. Taulanteko-ohjeet

Sami Maaranen : Tuleniskentä
Minna Moshnikoff 1992: Taulaaminen
Taulaaminen on myös ollut yksi hoitokeino kipujen poistamiseksi. Se muistuttaa menetelmältään akupunktiota, vaikka neulojen sijasta siinä käytetäänkin kytevää koivunkäävän sisustaa, taulaa. Taulausta varten koivun käävän sisältä otettiin sen pehmeää keskustaa, taulaa. Se peitettiin tulisijassa kuuman tuhkan sisään, jotta se syttyisi. Kun taula kyti, se murskattiin pieniksi paloiksi. Käsillä tunnustelemalla etsittiin potilaan kipukohta, oli se sitten kädessä tai selässä, tai jossain muualla. Kohdan päälle pantiin pieni taulapalanen, jonka ympärille asetettiin sormus tai saksen silmä rajaamaan hoitokohtaa. Kun taula oli oikeassa kohdassa iholla, se sytytettiin uudelleen palavalla risulla ja siihen puhallettiin, jotta se palaisi paremmin. Jos taula oli osunut oikeaan paikkaan, kipupisteen kohdalle, se singahti siitä pois.

Anni Feodoroff (jolta näistä vanhoista hoitokeinoista olen kuullut) muisteli kerran, että häneltäkin on lapsena taulattu hammaskipua. Vähäksi aikaa se olikin kuulema auttanut.

Iso-isoäitini Naska-mummo on joskus kertonut äidilleni, että aikoinaan kun lääkärit saivat kuulla kolttien taulaamisesta, he kielsivät sen. Vanhat ihmiset, jotka olivat tottuneet taulaamiseen, eivät kuitenkaan osanneet olla ilman sitä.

Luulen, että noihin aikoihin taulaaminen lopetettiin virallisesti, mutta uskon, että vanhat koltat saattavat käyttää tätä vanhaa ja hyväksi todettua hoitokeinoa tarpeen vaatiessa edelleen.

0 Comments:

Post a Comment

<< Home

Technorati search results for nettipäiväkirja http://pekkajnykanen.blogspot.com 2004-11-27T14:54:19+00:00 780965 60 Locations of visitors to this page