Name:
Location: Espoo, Finland

Monday, October 31, 2005

Vantaan reumanhoito. Tilanne 31.10.05

Vantaan Sanomissa 30.10.2005 Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan va. terveydenhuollon johtaja
Carl-Johan Thodén kirjoittaa alla olevan vastineen Vantaan reumapotilaiden huoleen siitä, että tulevatko he saamaan apua vaivohinsa Vantaalla sen jälkeen kun Vantaa jää pois Helsingin ympäristön reumatoimistosta 1.1.2006. Punaisella värillä olen kirjoittanut kommenttini hänen tekstiinsä.

Thodén: Joukko Vantaan Reumayhdistyksen jäseniä moittii Vantaan Sanomissa 19.10.2005 Helsingin ympäristön reumatoimiston (HYRT) ja Vantaan kaupungin välisen sopimuksen irtisanomista. Sopimus on vuodelta 1957, ja sen perusteella Vantaan kaupunki maksaa tällä hetkellä HYRT:lle noin 30 senttiä asukasta kohden eli noin 56 000 euroa vuodessa.
Kyseessä ei siten ole palvelujen ostaminen, vaan pikemminkin avustus. Sopimusta ei ole milloinkaan kilpailutettu. Tällainen palvelujen hankinta ei lainkaan noudata nykyisiä hankintasäädöksiä, joiden mukaan palvelut on tänä päivänä hankittava kilpailuttamalla.

Kommenttini Vantaa on ollut 1956-1957 perustamassa muiden Uudenmaan kuntien kanssa Helsingin ympäristön reumatoimistoa, joka toimi 1990-luvun alkuun kuntainliittona ja jäsenkunnista olivat edustajat reumaliiton johtokunnassa. Sen jälkeen
HYRT siirtyi reumaliitolle, joka on laskuttanut jäsenkuntia sopimuksen mukaisesti. Vantaan sanouduttua irti reumatoimistosta 1.1.06 alkaen ovat monet reumatoimiston vantaalaiset potilaat suunnitelleet siirtymistä vuonna 2006 yksityisten reumalääkäreiden potilaaksi lääkäriasemille. Tämän ansiosta varmaan tulee säästöjä Vantaan kaupungille mutta ei potilaille.
Vantaan kulut potilaskäyntiä kohden ovat noin puolet siitä mitä rahaa kuluu vastaavaan hoitoon Peijaksen sairaalan reumapoliklinikalla. Peijaksen sairaalan resurssit eivät ole riittäneet ottamaan reumapotilaita pysyvään hoitosuhteeseen vaan heitä on aika herkästi siirretty terveyskeskuksen lääkärille, joka usein vaihtuu 6-12 kuukauden välein. Reumatoimistossa potilaalla on ollut usean vuoden pysyvä hoitosuhde saman lääkärin kanssa.
Thoden ei anna paljoa arvoa tällaiselle potilas-lääkäri-suhteelle. Ajatellaanpa mikä synergiaetu saadaan, kun reumatoimiston sairaanhoitaja ja lääkäri välittömästi tietävät potilaan taustatiedot tämän ottaessa yhteyttä esimerkiksi puhelimitse. Kuinka tämä lisääkään potilaassa turvallisuuden tunnetta, että hänen ongelmistaan oikeasti välitetään.

Thodén: Vantaan kaupunki lopetti jo toistakymmentä vuotta sitten joidenkin sairauksien yksityishoidon kustannusten korvaamisen ja esimerksi epilepsiapotilaiden sairauden seuranta Epilepsiasäätiön tutkimuskeskuksessa Neurossa lopetettiin jo vuosia sitten, ja potilaat siirrettiin julkisen terveydenhuollon piiriin. HYRT on siten jäänyt ainoaksi Vantaan kaupungin tukemaksi julkisen terveydenhuollon ulkopuoliseksi erikoissairaanhoitoa tarjoavaksi yksiköksi.
Hoitotakuun astuessa voimaan 1.3.2005 siirtyi vastuu erikoissairaanhoidon järjestämisestä selkeästi sairaanhoitopiireille, tässä tapauksessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille. Siten ei enää ole tarkoituksenmukaista, että Vantaan kaupungilla on sopimus HYRT:in kanssa. Päädyttiin siis HYRT:in potilaiden siirtämiseen hoitotarpeesta riippuen joko erikoissairaanhoidon (Peijaksen), tai terveyskeskukseen omalääkärin hoitoon.
Työnjakoon perus- ja erikoissairaanhoidon välillä edellyttää, että erikoissairaanhoidon tietotaitoa tarvitsevat potilaat tulee hoitaa erikoissairaanhoidossa, ja jolleivät sairaanhoitopiirin omat resurssit riitä, palveluja tulee hankkia ostopalveluina. Tästä on jo esimerkkejä esimerkiksi glaukoman (kohonneen silmänpaineen) hoidossa, jossa sairaanhoitopiiri ostaa yksityissektorilta palveluja hoitotakuun toteuttamiseksi.
Selvää on, ettei terveyskeskuksen hoitoon pidä siirtyä potilaita, joiden hoito edellyttää erikoissairaanhoidon osaamista. Kaikki HYRT:in potilaat eivät tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja, ja nämä potilaat voidaan hoitaa terveyskeskuksessa.
Kommenttini: Yllä mainitussa tekstissä tullaankin asian ytimeen. Kun Peijaksen sairaalan reumapoliklinikalla ei ole kapasiteettia hoitaa reumatoimiston sinne lähettämiä potilaita, tulee asia kuitatuksi siten, että Peijas ilmoittaa potilaalle riittävän terveyskeskuksen hoito. Tällöin lain kirjain tulee täytetyksi mutta saako potilas apua vaivoihinsa jos terveyskeskuksen hoitava lääkäri kertoo tälle, ettei ymmärrä nivelreuman hoidosta mitään. Tällöin potilaan ainoaksi vaihtoehdoksi jää hakeutua yksityiselle lääkäriasemalle lihottamaan lääkäriaseman osakkeenomistajien kukkaroa.

Thoden: Aina tulee kuitenkin olemaan niin, että terveyskeskuslääkäreiden erikoistaidot vaihtelevat; tästä esimerkkinä Tikkurilassa toimiva lääkäri, joka on hankkinut keskimääräistä paremmat tiedot reumasairauksista. Tällainen erikoisosaaminen on tarkoitus käyttää hyväksi niin reuma- kuin muidenkin potilaiden hoidossa."
Kommenttini: Saamani tiedon mukaan tämä Tikkurilan reumasairauksiin perehtynyt lääkäri ottaa reumapotilaita vastaan vain Tikkurilan alueelta yhtenä päivänä viikossa. On selvää, ettei hänen työaikansa riitä sille suurelle potilasmäärälle, joka siirtyy reumatoimistosta Vantaan terveyskeskuksen vastuulle.

Lopuksi toimenpide-ehdotukseni: Jotta tämä tulehtunut tilanne saataisiin purettua ja vantaalaiset reumapotilaat saisivat asiallista kohtelua, ehdotan, että Vantaa ostaa ostopalveluna Helsingin ympäristön reumatoimistosta tarpeellisen määrän potilaskäyntejä. Kun Vantaa saa tulevaisuudessa terveyskeskuksensa toimimaan paremmin ja Peijaksen sairaala pystyy vastaamaan reumatologisten palveluiden kysyntään, voidaan vallan hyvin myöhemmin siirtää potilaita reumatoimistosta näihin hoitoyksiköihin.

0 Comments:

Post a Comment

<< Home

Technorati search results for nettipäiväkirja http://pekkajnykanen.blogspot.com 2004-11-27T14:54:19+00:00 780965 60 Locations of visitors to this page