Name:
Location: Espoo, Finland

Tuesday, June 21, 2005

Suomen työvoima

Lueskelin Tilastokeskuksen lukuja ”Työllisyys ja työttömyys huhtikuussa 2005”. Lukujen mukaan Suomessa oli huhtikuussa 2005 2,34 miljoonaa työllistä (palkansaajat + yrittäjät). Työttömiä oli 0.26 miljoonaa.

Työvoimaan kuulumattomia 15-64-vuotiaiden ikäluokassa oli 1,35 miljoonaa henkilöä. Heistä opiskelijoita oli 0,35 miljoonaa (=350000) ja kotitaloustöissä 0,094 miljoonaa (= 94000 tuhatta).
Työvoimaan kuulumattomia piilotyöttömiä oli 86000. Loput työvoimaan kuulumattomista oletettavasti ovat varhaiseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä (0,82 miljoonaa).

Kiinnitin huomiota siihen, että sekä opiskelijat että kotitaloustyössä käyvät (kotiäidit) lasketaan työvoimaan kuulumattomiksi henkilöiksi. Vaikea kuvitella esimerkiksi kolmen lapsen äidin olevan työvoimaan kuulumattoman. Samoin yliopiston opiskelija voi tehdä korkeatasoista tutkimustyötä ja kuitenkin hänet luokitellaan työvoimaan kuulumattomaksi henkilöksi vaikka hän puurtaisi töitään vuorokaudet ympäri.

Jos me myös tilastossa hyväksyisimme kotiäitien työn sekä opiskelun oikeasti työnteoksi nousisi Suomessa työllisten osuus 2,34 miljoonasta 2,78 miljoonaan henkilöön ja työvoiman määrä nousisi 2.6 miljoonasta 3,04 miljoonaan.

Tilastokeskus laskee työvoimaksi työssä käyvät (palkansaajat +yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet) + työttömät. Tilastokeskus määrittelee työttömäksi henkilön, joka on hakenut viimeisen neljän viikon aikana töitä ja on työtön sekä on käytettävissä työtön kahden viikon sisällä.
Tämän seurauksena on virallisten 260000 työttömän lisäksi 86000 työvoimaan kuulumatonta piilotyötöntä, jotka eivät täytä ym .kriteeriä. Jos nämä ”piilotyöttömät” lasketaan mukaan saadaankin työttömyysasteeksi noin 13 % virallisen 10 %:n sijaan.

Huoltosuhteesta.

Huoltosuhteella tarkoitetaan lukua, joka saadaan, kun palkkatyön ja yrittäjän työn ulkopuolella olevien kansalaisten lukumäärä jaetaan palkkatyössä ja yrittäjän työssä käyvien lukumäärällä.
Esimerkiksi pahana lamavuonna 1993 huoltosuhde 1.7 eli sataa työllistä kohden oli 170 ei työllistä.

Kiinnitän huomiota Tilastokeskuksen asenteellisuuteen: ”Huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään” . Tämän logiikan mukaan kaljakauppias elättää pienten lasten kotiäitiä, koska kaljakauppias saa palkkaa mutta kotiäiti ei. Seuraavaksi voidaankin miettiä kumman työpanos on Suomen kannalta tärkempää, kaljakauppiaan vai kotiäidin.

Arvoni: Opiskelijoiden ja kotiäitien laskeminen työvoimaan kuulumattomiksi henkilöiksi vääristää tilastoja, joiden perusteella mm. tehdään poliittisia päätöksiä. Lisäksi tämä halventaa pienten lasten äitien työpanosta yhteiskuntamme hyväksi. Monet heistä tekevät työtä vuorotta.

Ymmärrän, että tilastot pyritään laskemaan kansainvälisesti vertailukelpoisilla muuttujilla. Pitää kuitenkin olla varovainen, kun julkisuudessa heitellään näiden perusteella poliittisia kommentteja.

4 Comments:

Anonymous Anonymous said...

Eikö 13 % työttömyys huoleta, kun tähän luetaan tuleva eläkepommi? Ja kyllä se kaljakauppias siten elättää kotiäitiä, koska kotiäiti ei saa työstään varsinaista palkkaa.

10:34 AM  
Blogger P.Nykanen said...

Olet oikeassa. Eläkepommi pamahtaa, elleivät kotiäidit kasvata uusia veronmaksajia. Vielä on nuorilla äideillä uhrimieltä mutta kuinka kauan. Nuoret perheet tarvitsevat niin paljon tukea verovaroista (esim. lapsilisien korotus), että he selviytyvät urakastaan.

3:23 PM  
Blogger P.Nykanen said...

This comment has been removed by a blog administrator.

3:24 PM  
Blogger Mikko Sandt said...

Toisaalta jos mukaan lasketaan nämä "piilotyöttömät" niin eikö heidän vastapainonaan pitäisi toimia ne jotka tekevät epävirallista/pimeätä työtä?

10:32 PM  

Post a Comment

<< Home

Technorati search results for nettipäiväkirja http://pekkajnykanen.blogspot.com 2004-11-27T14:54:19+00:00 780965 60 Locations of visitors to this page