Name:
Location: Espoo, Finland

Saturday, May 14, 2005

Terveydenhuollon menot Suomessa

Sisätautien erikoislääkäri Kari Koskela kirjoittaa viimeisessä Suomen Lääkärilehdessä 18-19/2005 sivulla 2115 ansiokkaasti Suomen terveydenhuollon tilasta.
Vuosina 2000-2004 ovat Kelan korvausten piiriin kuuluvien lääkkeiden menot nousseet 1.1 miljardista 1.5 miljardiin euroon eli 0,37 miljardia euroa (inflaatio on huomioitu).
Jos arvioimme potilaiden maksavan omasta lompakosta kolmasosan, jää Kelan maksettavaksi 0.25 miljardia euroa kohonneista kustannuksista.

Sairaaloiden vuodeosastomenot ovat jopa laskeneet vuosien 1990 ja 2004 välillä, mikä kuvastaa sairaaloiden tehokkuuden nousua, vaikka samalla on tapahtunut palkankorotuksia terveydenhuollon ammattilaisille. Vuosina 1990 ja 2004 välisenä aikana ovat lääkemenot nousseet 80 %. Kehittyneen lääkehoidon ansiosta on pystytty vähentämään sairaalassa makuuttamista ja on saatu valtavia kustannussäästöjä.

Tässä keskustelussa ilmeneekin Suomen terveydenhuollon ongelmat. Vaikka terveydenhuollon menoissa tapahtui 90-luvulla jopa laskua (luvussa on mukana potilaiden omavastuut), annetaan julkisessa keskustelussa kuva siitä, että terveydenhuollon menot ovat jyrkässä kasvussa eli ”Keisarilla ei ole vaatteita”. Kela puolustaa omia rahojaan ja kunnat omiaan.

Kuntien suunnitelmat vähentää terveyskeskuksia perustuvat osittain syntyvään taksiralliin, jonka kustantaisi Kela. Jos taksimatkat joutuisikin kustantamaan ko. kuntainliitto, päädyttäisiin ehkä ko.terveyskeskuksen säilyttämisen kannalle.

Kun puhutaan lääkemenojen noususta vuosina 2000-2004, olisi huomioitava myös mitä tällä rahalla on saatu. Esimerkiksi nivelreuman hoitoon on tullut uusia TNF-salpaajia, jotka ovat mullistaneet monen nivelreuma- tai selkärankareumapotilaan elämän.

Tilastokeskuksen mukaan iskeemisissä sydänsairauksissa on tapahtunut Suomessa vuosina 1990-2004 jyrkkä lasku ja erityisesti miesten kuolleisuudessa. Lääkehoidolla on keskeinen merkitys kuolleisuuden laskussa. Työikäisen väestön sydäntautien vähenemisen ansiosta on siltä osin saatu säästöjä SV-päivärahojen maksussa sekä eläkkeiden maksussa. On mahdollista, että sydäntautien laskun seurauksena saatu kustannussäästö eläkkeissä ja päivärahoissa jopa ylittää lääkemenojen arvon.

Vuosina 1991-2003 on bruttokansantuote noussut Suomessa 36 % vaikka terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat pysyneet samalla tasolla. Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat OECD-maiden keskiarvon alapuolella ja EU-maista kolmanneksi pienimmät.

Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa depressio- ja astmalääkkeiden kulutus on pienempää kuin Tanskassa, Norjassa tai Ruotsissa. Sydänlääkkeiden osalta kulutuksemme on suurempi kuin em. maissa.

Loppuarvio: Suomessa on viime aikoina ripoteltu tuhkaa hiuksille, kun keskustellaan tervydenhuollosta ja sen kustannuksista. Olisi viimeinkin aika tuoda julki kaikki saavutukset, joihin on pystytty viimeisen 30 vuoden aikana. Sydäntautikuolleisuus on laskenut jyrkästi. Syöpäkuolleisuus on vähentynyt. Keskimääräinen elinikä on noussut. Tavallisten ihmisten tyytyväisyys terveydenhuoltoon oli tutkimuksessa toisella sijalla Tanskan jälkeen OECD-maiden vertailusa.
Eräiden valtionhallinnnon edustajien sekä median negatiivinen asenne Suomen terveydenhuollon laitoksia sekä niihin sitoutuneita ammattihenkilöitä kohtaan, jäytää pahasti kansalaisten luottamusta. Tällä voi olla kielteinen vaikutus hoitosuhteisiin. Suomessa on korkea moraalin omaavia ammattilaisia terveydenhuollon palveluksessa kaikilla tasoilla. Objektiiviset mittarit kertovat rahalle tulleen vastinetta. Jos valtiovalta ja kunnat jatkossa eivät ole halukkaita sijoittamaan veroeuroja tervydenhuoltoon, herää kysymys, miksi kansalainen maksaa Suomeen veroja. Tällöin on vaarassa ammattihenkilöiden karkaaminen muihin maihin. Kun pyrimme kilpailemaan kansainvälisillä työmarkkinoilla huippuosaajista ja muusta työvoimasta, voidaan Suomen korkeatasoista terveydenhuoltoa pitää kilpailutekijänä.

Lähde : Kari Koskela . Terveydenhuollon menot eivät ole huolestuttavia, ongelmana on katsontakannan pirstaleisuus. Suomen Lääkärilehti 2005; 18-19:2115-7.

0 Comments:

Post a Comment

<< Home

Technorati search results for nettipäiväkirja http://pekkajnykanen.blogspot.com 2004-11-27T14:54:19+00:00 780965 60 Locations of visitors to this page